KYTKE-hanke aloitti toimintansa syksyllä 2015. Hankkeen toiminnan aikana kevääseen 2017 mennessä yli sata opiskelijaa Keski-Suomen eri korkeakouluista on osallistunut erilaisiin alueen yhdistystoimintaa kehittäviin ja samalla omia työelämävalmiuksia kehittäviin projekteihin. Yhteensä erilaisia projekteja on ollut yli neljäkymmentä. Tässä muutamia mielenkiintoisia esimerkkejä toteutuneista projekteista.
Vapaaehtoistyöhön yhdistyksiin
Leivonmäen kylälle uudet nettisivut
Leivonmäen Yrittäjäyhdistys ry on toiminut aktiivisesti KYTKE-hankkeessa. Opiskelijat ovat tehneet useita projekteja yhdistyksessä. Yksi konkreettinen projekti on ollut leivonmaki.com -nettisivujen tekeminen. Monialainen opiskelijatiimi on työskennellyt yhdessä yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Nettisivujen suunnitteluun opiskelijat järjestivät yhteistyöiltoja sekä yrittäjille että yhdistyksille. He ovat saaneet hyvää kokemusta eri tahojen yhteistyöstä projektin prosessista toimiessaan KYTKE-hankkeen projektissa.
Opiskelijatiimi järjesti Yrittäjäyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä leivonmaki.com –sivuston julkistuksen. Sivuston on tarkoitus toimia tulevaisuudessa Leivonmäen kylän tiedotuskanavana.
Oppijoina työhyvinvointiprojektissa
Kansalaistoiminnankeskus Mataran järjestöjen Tyhy- projekti on antanut opiskelijoille mahdollisuuden kasvattaa uravalmiuksia, projektiosaamista ja monialaisessa tiimissä toimimista. Mukana oli opiskelijoita JAMK:n liiketalouden, kuntoutuksen ohjauksen sekä Humak:n yhteisöpedagogi tutkinto-ohjelmista. Monialainen opiskelijaprojekti onnistui erittäin hyvin ja kokemukset rohkaisevat toteuttamaan eri alojen opiskelijoiden yhteishankkeita myös jatkossa. Opiskelijat ovat kokeneet saaneensa paljon varmuutta niin itsenäisen työskentelyn, kuin monialaisessa tiimissä toimimiseen. Järjestöprojekti tulee jatkumaan edelleen seuraavien opiskelijoiden toimesta ja pyrkimyksenä on toteuttaa projekteja ns. saattaen vaihtaen opiskelijaryhmältä toiselle. Jatkumon varmistamisessa hyödynnetään nyt luotua vuosikelloa ja toimintaa kehitetään tulevina vuosina edelleen.
Kansalaistoiminnankeskus Matara
Yrittäjäksi järjestöprojektin kautta
KYTKE –hankkeen parhaina onnistumisina voidaan pitää opiskelijan perustamaa yritystä. Muutamat opiskelijat lähtivät keväällä 2016 mukaan liikuntajärjestöjen ohjaustehtäviin ja kehittämään rohkeasti aivan uudenlaista testaustoimintaa. Pian vapaaehtoistyö muuttui palkkatyöksi, jota opiskelijat tekivät iltaisin opintojen ohella. Muutaman kuukauden työskentelyn aikana yksi opiskelijoista rakensi itselleen tehtävän kuvan ja yhteistyöverkoston, jonka kautta syntyi yrittäjyysajatus, joka kasvoi edelleen liikeideaksi. Hankkeen aikana luotujen liikuntaseuraverkostojen, saatujen oppimiskokemusten ja valmiiksi luodun asiakasverkoston kautta avautui mahdollisuus yrityksen perustamiselle kesällä 2016. Samaan aikaan opiskelija valmistui Jyväskylän ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi. Opiskelija kuvaakin oppimis- ja verkostoitumisprosessia seuraavasti. ”En edes osannut kuvitella, että opintojen kautta avautuneen järjestöprojektiin osallistuminen voisi avata tällaisen mahdollisuuden. Ilman KYTKE- hankeen järjestöprojektiin osallistumista tällaisen verkoston kokoaminen ei olisi mahdollistunut”.
Kotikuntoutusta senioreille
GeroCenter on tarjonnut noin 30 opiskelijalle mahdollisuuden osallistua ikäihmisten kotikuntoutusprojektiin. Opiskelijat ovat päässeet pareittaan tai niin halutessaan myös itsenäisesti toteuttamaan tuki- ja liikuntaelinvammoista toipuvien ikäihmisten kotikuntoutusta. Kotikuntoutus on uusi tapa toteuttaa kuntoutustoimenpiteitä kuntoutujan arjessa, kotiympäristössä.
”Opiskelijat ovat toimineen KYTKE- hankkeen kautta tukihenkilöinä “Sairaalasta kotiutuvien iäkkäiden kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden edistäminen” -tutkimushankkeessa. Hanketta toteuttaa Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen sekä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskussairaalan kanssa. Hankkeessa selvitetään tehostetun kotikuntoutuksen vaikutuksia sairaalasta kotiutuvien iäkkäiden henkilöiden fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumiskykyyn. Kotikuntoutusta toteuttaa fysioterapeutti ja tukihenkilöt tukevat kuntoutujan mahdollisuuksia osallistua ja liikkua myös kodin ulkopuolella. Opiskelijat ovat käyneet ikääntyneiden kuntoutujien luona mm. ulkoilu- ja asiointiapuna tai tehneet yhdessä kuntoutujan kanssa hänelle merkityksellisiä askareita kotona. Kuntoutujille opiskelijoiden käynnit ovat olleet mielekkäitä ja tärkeitä kuntoutumisen sekä sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistaman virkistymisen myötä. Osa opiskelijoista on toiminut tukihenkilönä itsekseen, osa kansainvälisen opiskelijan parina. JAMK:n toimintaterapiaopiskelijat ovat myös tehneet pareittain tai pienryhminä kotikäyntejä kuntoutujiemme luokse osana opintojaan. Tukihenkilötoiminnan lisäksi muutama opiskelija on tehnyt muita tutkimushankkeeseen sisältyviä tehtäviä kuten aineistokeruuta ja -hallintaa osana työharjoittelujaan. Opiskelijoiden osallistuminen tutkimushankkeeseen on ollut merkittävää, sillä tukihenkilötoiminta on täydentänyt kotikuntoutusta hyvin ja kuntoutujilta saamamme palaute on ollut pelkästään myönteistä. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on sujunut mutkattomasti ja Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter haluaakin kiittää mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä KYTKE- hankkeen kanssa!” (Katri Turunen, tutkija, GeroCenter).
“Monessa kirjallisessa työssä on tullut esille hyvää pohdintaa siitä, miten elämänkulku (esim. toimintakyvyn muutos sairastumisen myötä on vaikuttanut osallistumiseen) ja toisaalta myös esimerkiksi sodan vaikutukset asiakkaiden toiminnallisessa elämänhistoriassa tulevat näkyviin. Toimintaterapian opiskelijoilla on ollut tehtävänä haastatella asiakkaiden toiminnallista elämänhistoriaa. Teemat ovat toiminnalliset roolit, päivittäiset rutiinit, toimintaympäristö, toiminnalliset valinnat ja tärkeät elämäntapahtumat. Lisäksi on toteuttaa asiakkaalle tärkeitä ja merkityksellisiä toimintoja, kuten ulkoilua, kuvien katsomista, kaunistautumishetkiä, jutustelua jne.. Kaikki kokemukset ovat olleet myönteisiä asiakkaan kohtaamiseen liittyen ja hehän saivat harjoitella tätä pareittain/kolmen hengen ryhmissä.” (Tanja Hilli-Harju, toimintaterapian lehtori, JAMK).
Läksykerhoa, vapaa-ajantoimintaa sekä lukumummit ja -vaarit –kerhotoimintaa maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille
Mahis on Nuorten Akatemian kehittämä konsepti, jossa tuetaan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia 13-17 vuotiaita nuoria tekemällä jotain mielekästä vapaa-ajan toimintaa nuorten kanssa. KYTKE –hankkeen aikana oli 4 Mahis-projektia, joissa on yhteensä ollut mukana melkein 20 opiskelijaa eri korkeakouluista. Mahiksen kautta muodostettiin tärkeä yhteys nuoriin turvapaikanhakijoihin.
Ensimmäinen Mahis –projekti käynnistyi jo syksyllä 2015 KYTKEn ihan ensimmäisessä yhdistyksille ja opiskelijoille suunnatussa Lähtölaukaus – tilaisuudessa. Noin 10 hengen eri alojen opiskelijaryhmä oli kiinnostunut vapaaehtoistyöprojekteista turvapaikanhakijoiden kanssa. Yksi opiskelija oli jo tutustunut Isolaan, Säynätsalon vastaanottokeskukseen, jonne majoitettiin yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijanuoria. Saman pöydän äärellä istuivat myös Keski-Suomen Monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry:n sekä Paremmin Yhdessä ry:n edustajat, ja idea Mahis –projektista sai alkunsa. Moni nuori turvapaikanhakija löysi tukea myös Paremmin Yhdessä ry:n järjestämästä läksykerhosta Monikulttuurikeskus Glorian tiloista. Opiskelijat ovat olleet erinomaisena apuna sen pyörittämisessä, sillä palkattua työvoimaa siihen ei ole. Tiedotus KYTKEn kautta erilaisista vapaaehtoistyömahdollisuuksista on kulkenut hyvin opiskelijoille. Paremmin Yhdessä ry:n puheenjohtaja Emmanuel Sibomana sanookin, että ”Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on ollut iso resurssi, sillä saimme tehtyä paljon asioita, joita muuten ei olisi ollut aikaa ja mahdollisuutta toteuttaa. Toivottavasti opiskelijat löytävät meille yhä tulevaisuudessakin.”
Niilo Mäki Instituutin johtamassa Lukumummit ja -vaarit –kerhossa oli mukana kansainvälisiä opiskelijoita KYTKEn kautta. Kerho toimi myös Monikulttuurisuuskeskuksen Glorian tiloissa. Kansainvälisille opiskelijoille tämä toimintamalli oli kiinnostava ja palkitseva, sillä he oppivat itsekin samalla suomea ja pääsivät joskus jopa opettamaan joitain sanoja tai lukemaan omalla äidinkielelläänkin. Ensimmäisen vuoden Intercultural Communication –maisteriohjelman opiskelija Elizaveta Arzamastseva koki, että monikielinen ympäristö tuki hyvin hänen opiskeluaan ja auttoi oppimaan myös suomea paremmin. ”Kaiken kaikkiaan kerhossa mukana oleminen oli merkityksellinen kokemus ja haluaisin jatkaa siellä yhä tulevaisuudessakin.” Myös ensimmäisen vuoden psykologian maisteriopiskelija Linda Soliman, joka oli tullut Jyväskylään Erasmus vaihto-opiskelijana, koki monikielisen ympäristön hyväksi oppimiskokemukseksi, sillä lasten kanssa oppi kommunikoimaan ilman yhteistä kieltäkin: ”Kerho oli todella hyvin järjestetty ja toivon, että se jatkuisi vielä tulevaisuudessakin”. Molemmat opiskelijat kiittävät Niilo Mäki Instituuttia ja KYTKEä mahdollisuudesta osallistua mukaan, hyvästä yhteistyöstä ja tuesta.
Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry
Yhteistyötä koulujen ja koulujen lähiyhteisöjen kanssa
Syksyn 2016 ja talven 2017 aikana KYTKE-hanke toteutti yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa Ovet auki yhteiskuntaan -projektin, jossa hankkeessa mukana olevat opiskelijat kehittivät kolmella Jyväskylän koululla instituutiorajoja ylittävää toimintakulttuuria yhdessä lähialueen liikuntaseurojen ja muiden yhdistystoimijoiden kanssa. Projektin taustalla oli syksyllä 2016 käyttöön otettu uusi peruskoulun opetussuunnitelma, joka kannustaa kouluja tekemään yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja toteuttamaan entistä suuremman osan opetuksesta oppiainerajat ylittävinä oppimiskokonaisuuksina.
Ovet auki yhteiskuntaan – projektissa yhteisöpedagogi- ja luokanopettajaopiskelijat toteuttivat yhdessä opettajien kanssa Lohikosken, Keljonkankaan ja Korpilahden kouluilla oppimiskokonaisuuksia, joissa pyrittiin kehittämään niin opiskelijoiden kuin opettajienkin osaamista koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen ja ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen. Esimerkiksi Keljonkankaan koulun ”Liikunta yhdistää Suomea” -projektissa tehtiin yhteistyötä liikunta- ja nuorisoseurojen kanssa sekä edistettiin oppilaiden terveitä elämäntapoja ja innostettiin heitä liikkumaan. Korpilahdella taas hyödynnettiin vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen asiantuntemusta historiaa ja kuvaamataitoa yhdistelevässä projektissa. Paula Liimatainen, Katariina Ojala sekä Juhana Lalli kuvaavat projektin kokemuksiaan lähemmin KYTKE-hankkeen julkaisussa.
