KYTKE-hankkeen verkostotapahtuma kokosi Jyväskylän Aalto-salille 70 henkeä tutustumaan hankkeen aikaansaannoksiin, keskustelemaan keskisuomalaisten yhdistystoimijoiden kanssa sekä kuulemaan mielenkiintoisia esityksiä. Tapahtumassa tuntui tekemisen meininki; se kokosi yhteen yhteistoiminnan intoa ja monien mahdollisuuksien kirjoa.
Digitalisaatio haastaa ihmisälyn ja työn
Verkostotapahtuman pääpuhuja oli Tukholman ja Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedre (kotisivut: http://www.tedre.name/index.html), jonka mielenkiintoinen esitys ”Digitaalinen murros – mikä muuttuu?” tarkasteli laaja-alaisesti tietoteknisen kehityksen historiaa ja nykypäivää. Tietotekniselle lähihistorialle on Tedren mukaan ollut 1950-luvulta tyypillistä, että koneiden ei ole koskaan uskottu pystyvän korvaamaan tai voittamaan ihmistä älyyn tai ongelmanratkaisuun liittyvissä asioissa. Viimeisten vuosikymmenten digitaalisen kehityksen ällistyttävän nopea eteneminen on käytännössä osoittanut ennustukset siitä, mihin kone ei ainakaan pysty, jatkuvasti vääriksi. Tänä päivänä koneäly päihittää ihmisen jo haastavimmissakin peleissä ja diagnostisissa tehtävissä, ja Tedren ennustus on, että lähivuosikymmenen aikana tietokoneita ja laskennallisia malleja voitaisiin käyttää huomattavasti enemmän esimerkiksi vaativien poliittisten päätösten pohjatyössä.
Työelämän muutosten kannalta digitalisaatio on merkinnyt ja tulee merkitsemään sellaisten töiden huomattavaa vähentymistä ja kokonaisten alojen katoamista, joissa työ voidaan automatisoida joko robotisoimalla tai joukkoistamalla. Esimerkiksi itsepalvelukaupat ja robotisoidut McDonaldsit alkavat olla maailmalla jo tätä päivää. Robottiteknologia tulee Tedren mukaan kadottamaan myös liikenteen alalta huomattavan määrän työpaikkoja. Myös tietotöistä varsinkin sellaiset työt, joihin liittyy korkea ennustettavuus, ovat vaarassa kadota. Muistakin tietotöistä muuttuvat vähintään sisällöt.
Työn ja inhimillisen työn muotoilu tärkeää
Työelämässä vaaditaan siis aivan uusia taitoja ja tietoja, joissa olisi osattava katsoa 30-40 vuotta eteenpäin. Tämä kaikki voisi työelämän kannalta kuulostaa vain uhkakuvilta, joita työmarkkinoille tulevan nuoren pitäisi osata omalta ammattialaltaan ja samalla myös laajemmin ennakoida, mutta tärkeää Tedren mukaan on myös ymmärtää, että teknologia voi vapauttaa meidät tekemään myös tärkeämpiä asioita ja inhimillisiä töitä: inhimilliseen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon, merkityksiin, liittyviä asioita. Tämä tarkoittaa asioiden, toimintojen, palveluiden ja työn muotoilemista, luovuuden ja inhimillisyyden hyödyntämistä. Työtä olisi jatkuvasti kyettävä muotoilemaan (design, design, design!). KYTKE-hankkeen näkökulmasta Matti Tedren esitys olikin rohkaiseva: vapaaehtoistoiminnalle ja kolmannen sektorin toiminnalle keskeinen toiminnan merkityksellisyyden kokemukset eivät ole vaarassa kadota digitalisaation myötä, pikemminkin päinvastoin.
Vapaaehtoistyö tärkeää opintojen ohella tai osana opintoja
Paneelikeskustelussa oli mukana yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. He olivat lähteneet vapaaehtoistyöhön opintojensa ohella, koska hakivat yhteisöä, verkostoja ja ystäviä. Opiskelijat kertoivat, että vapaaehtoistyö antoi mahdollisuuden viedä konkreettisesti eteenpäin asioita, joihin he halusivat vaikuttaa. Siten se loi myös merkityksellisyyden tunnetta sekä piti aktiivisena. Opiskelijat toivoivat, että oman alan töistä pitäisi saada palkkaa, mutta kenen vain pitäisi voida tehdä vapaaehtoistyötä, josta ei tarvitsisi maksaa. Vapaaehtoistyö ei saisi korvata työvoimaa. Myös todistuksen saamista vapaaehtoistyöstä pidettiin hyvänä asiana samoin kuin sitä, että vapaaehtoistyö olisi mahdollista opinnollistaa – jos sitä halusi. Oma osaaminen koettiin kehittyvän kaiken aikaa erilaisissa tehtävissä. Opintojen ohella tehtävä vapaaehtoistyö koettiin välillä ajan käytön suhteen haastavaksi, mutta tiukka ajan hallinta kalenterin avulla, opinnollistamisen mahdollisuus sekä rajoitetut valinnat mihin lähteä mukaan helpottivat. Yhdistyksen vastuuksi koettiin vertaistuen järjestäminen esimerkiksi vapaaehtoisten iltojen järjestämisen muodossa sekä tarvittaessa tarjota tukea, mutta mitään työnohjausta ei koettu tarpeelliseksi. Lopussa opiskelijat myös keskustelivat siitä, että kolmannesta sektorista pitäisi puhua jo yläkoulussa ja helpottaa sekä inspiroida vapaaehtoistyöhön lähtemiseen.
KYTKE-hanke mukana rakentamassa Toimeksi.fi portaalia
KYTKE-hanke on ollut mukana rakentamassa järjestöjen ja korkeakouluopiskelijoiden opiskelijayhteistyöosiota toimeksi.fi -portaaliin. Opiskelijayhteistyöosion on tarkoitus toimia jatkossa järjestötehtävien ja korkeakouluopiskelijoiden kohtaamispaikkana.
Hankkeen verkostopäivässä 4.5. julkaistiin järjestöille suunnattu osio ja samalla järjestöjen oli mahdollista kirjautua Keski-Suomen maakunnan yhdistystori.fi osioon, jota ylläpitää Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Jokaisella maakunnalla on oma ylläpitäjänsä ja alueellinen nimensä, mutta kaikki alueelliset sivustot ovat löydettävissä toimeksi.fi portaalissa. Opiskelijayhteistyöosiossa kirjautuneiden on tällä hetkellä mahdollista ilmoittaa opiskelijatehtäviksi soveltuvia järjestötehtäviä toimeksi.fi -portaaliin seitsemän maakunnan alueella ja Keski-Suomen yhdistystori.fi osioon saatiin ensimmäiset tehtävät kirjattua jo verkostopäivän aikana.
Portaali avautuu kaikille käyttäjille 16.5., jonka jälkeen myös opiskelijat voivat kirjata kiinnostuksen kohteitaan järjestöjen nähtäväksi kaikkien seitsemän alueen osalta. Opiskelija voi vaikkapa tarkastella ja hakea tehtäviä omalta kotipaikkakunnaltaan, vaikka opiskelupaikkakunta on muualla. Toimeksi.fi –portaalin kautta opiskelijoilla ja järjestöillä on uusi kohtaamispaikka, josta voi löytää niin harjoittelu- ja työpaikkoja, opinnäytetöiden ja erilaisten kehittämisprojektien aiheita sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksia.
Kirjoittajat: Tapio Anttonen, Anu Pelkonen, Kimmo Lind, Sanna Lukkarinen, Sanna-Mari Vierimaa
Kuva: Pekka Kaunismaa
